12.4.2020, Donkin sunnuntaipyhäkoulu, Pääsiäispäivä
Teema: Kristus on ylösnoussut!
Evankeliumiteksti Joh. 20: 1-10
Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä Magdalan Maria tuli jo aamuhämärissä haudalle ja näki, että haudan suulta oli kivi siirretty pois. Hän lähti juoksujalkaa kertomaan siitä Simon Pietarille ja sille opetuslapselle, joka oli Jeesukselle rakkain, ja sanoi heidät tavattuaan: ”Ovat vieneet Herran pois haudasta, emmekä me tiedä, minne hänet on pantu.” Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät heti juoksemaan haudalle.
Miehet menivät yhtä matkaa, mutta se toinen opetuslapsi juoksi Pietaria nopeammin ja ehti haudalle ensimmäisenä. Hän kurkisti sisään ja näki käärinliinojen olevan siellä, mutta hän ei mennyt sisälle. Simon Pietari tuli hänen perässään, meni hautaan ja katseli siellä olevia käärinliinoja. Hän huomasi, että Jeesuksen kasvoja peittänyt hikiliina ei ollut käärinliinojen vieressä vaan erillään, omana käärönään. Nyt tuli sisään myös se toinen opetuslapsi, joka oli ensimmäisenä saapunut haudalle, ja hän näki ja uskoi. Vielä he näet eivät olleet ymmärtäneet, että kirjoitusten mukaan Jeesus oli nouseva kuolleista. Opetuslapset lähtivät haudalta majapaikkaansa.
Opetus:
Mikä on sinusta vuoden paras päivä? Ehkä synttärit? Tai joulu? Entä mietipä hetki, mikä on ollut koko elämäsi paras päivä? Mitä silloin tapahtui? Ehkä jotain, mitä olit odottanut jo kauan? Jotain suurta ja tärkeää?
Tiedätkö, mikä päivä on koko maailman historian tärkein – tai ainakin yksi tärkeimmistä – päivistä? Ehkä luomisen ensimmäinen päivä, kun Jumala aloitti maailman luomisen? Ehkäpä. Tai ehkä luomisen kuudes päivä, jolloin Jumala loi ihmisen? Voi olla. Tai ehkä se päivä, kun Nooa astui ulos arkista ja näki sateenkaaren taivaalla merkkinä Jumalalta, tai se, kun Jumala solmi liiton Abrahamin kanssa, tai se, kun hän vapautti Israelin kansan Egyptistä orjuudesta. Tai ehkä se päivä, kun Jeesus syntyi tai…
Tärkeitä päiviä mahtuu maailman historiaan monta, mutta väitän silti, että tiedän, mikä on yksi ehdottomasti tärkeimmistä päivistä ikinä ja se on – ta-ta-ra-rat-tat-taa – se päivä, jolloin Jeesus nousi kuolleista! Jeesus ei vain herännyt kuolleista jatkamaan elämäänsä, vanhenemaan ja kuolemaan sitten uudestaan. Niin kävi kaikille Jeesuksen kuolleistaherättämille ihmisille, kuten Jairoksen tyttärelle ja Lasarukselle. Jeesuksen ylösnousemus oli jotain kerta kaikkisen uutta ja ainutlaatuista koko maailman historiassa. Jeesuksen ylösnousemuksessa Jumala aloitti jotain aivan uutta – Hän jatkoi taas luomistyötään.
Muistat varmaan luomiskertomuksen Raamatun alkulehdiltä. Siellä kerrotaan, kuinka Jumala loi maailman kuutena päivänä. Muistatko, mitä hän teki seitsemäntenä päivänä? Raamatussa sanotaan, että Hän lepäsi. Ja tuo lepääminen kesti vuosia, vuosisatoja, kunnes vihdoin Jumala alkoi toteuttaa lupaustaan siitä, että jonain päivänä Hän alkaisi luoda uutta maata ja uutta taivasta – uutta maailmaa tämän synnin pilaaman maailman tilalle. Jeesuksen ylösnousemus oli ensimmäinen osa tuota lupausta. Kaikista ensimmäinen! Huomasitko, miten tämän päivän raamatunkohta alkoi? ”Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä Magdalan Maria tuli jo aamuhämärissä haudalle.” Viikon ensimmäisenä päivänä! Eikä minkä tahansa viikon vaan Jumalan uuden luomisviikon ensimmäisenä päivänä. Luomiskertomuksen kahdeksantena päivänä, jolloin Jumala ei enää levännyt luomistyöstään vaan loi taas uutta!
Mitä Jeesuksen ylösnousemus merkitsee meille kristityille? Ensinnäkin se antaa meille toivon. Jumala jatkaa luomistyötään ja kerran Hän herättää kaikki Jeesukseen uskovat kuten Hän herätti Jeesuksenkin. Kerran Hän luo uudeksi koko maailman. Toisaalta Raamattu lupaa ja vakuuttaa meille (Kol. 3: 9-11, Gal. 3:26-27, 2. Kor. 5: 17-18), että Jumalan luomistyö on jo alkanut meissä! Kun uskomme Jeesukseen, siihen, että Hän kuoli puolestamme ristillä ja sovitti meidän pahat tekomme Jumalan edessä, olemme Jumalan lapsia ja Jumalan Pyhä Henki asuu meissä ja luo meissä uutta sisäisesti. Hän vaikuttaa meissä, että rakastamme toisiamme silloinkin kun se tuntuu vaikealta. Hän muokkaa meitä niin, että voimme antaa toisillemme anteeksi silloinkin, kun toinen on satuttanut tosi pahasti. Hän ohjaa meitä puhumaan aina totta, olemaan ystävällisiä ja kärsivällisiä. Raamatussa sanotaan, että Jeesuksessa olemme jo uusia luomuksia!
Pohdittavaa:
Ensimmäinen pääsiäisaamu alkoi suuresta surusta. Opetuslasten kaikki toivo oli mennyt. Jeesus oli kuollut eikä heillä ei ollut mitään jäljellä. Kun he kävivät tyhjällä haudalla, suru muuttui valtavaksi iloksi. Raamatussa sanottiin, että he uskoivat. Uskotko sinä? Miten se vaikuttaa elämääsi?
Lauluehdotus: virsi 88 ”Lensi maahan enkeli”
Toimintaidea:
Pääsiäinen on meille kristityille vuoden iloisin juhla. Silloin voimme ylistää ja kiittää Jumalaa. Tehdään se leikkimällä tuolileikkiä. Laitetaan tuolit rinkiin, yksi tuoli vähemmän kuin leikkijöitä. Muut istuvat tuoleilla, yksi seisoo piirin keskellä. Piirin keskellä seisoja sanoo ”Kiitän Jumalaa…” (pääsiäisestä, Jeesuksesta, perheestä, suklaasta, mistä vain Hän haluaakaan kiittää) ja sen jälkeen kaikkien on vaihdettava paikkaa (samalle tuolille ei saa jäädä eikä ihan viereiselle saa vaihtaa). Keskellä olija yrittää päästä istumaan ja se, joka nyt jää keskelle, keksii uuden kiitosaiheen.
Kirjoittaja: Susanna Markkanen