16.2.2020 Donkin sunnuntaipyhäkoulu (2.sunnuntai ennen paastonaikaa, Sexagesima)
Kohderyhmä: lapset, junnut ja perheet
Aihe: Jumalan sanan kylvö
Evankeliumiteksti:
Joh. 4: 31–38
Opetuslapset sanoivat Jeesukselle: ”Rabbi, tule syömään.” Mutta hän sanoi heille: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Opetuslapset kummastelivat keskenään: ”Onko joku tuonut hänelle syötävää?” Mutta Jeesus jatkoi: ”Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen. Te sanotte: ’Neljä kuuta kylvöstä korjuuseen.’ Minä sanon: Katsokaa tuonne! Vainio on jo vaalennut, vilja on kypsä korjattavaksi. Sadonkorjaaja saa palkkansa jo nyt, hän kokoaa satoa iankaikkiseen elämään, ja kylväjä saa iloita yhdessä korjaajan kanssa. Tässä pitää paikkansa sanonta: ’Toinen kylvää, toinen korjaa.’ Minä olen lähettänyt teidät korjaamaan satoa, josta ette ole nähneet vaivaa. Toiset ovat tehneet työn, mutta te pääsette korjaamaan heidän vaivannäkönsä hedelmät.”
Opetus: Oletko koskaan ollut tosi, tosi nälkäinen? Jos olet, niin sitten varmaan ymmärrät opetuslapsia, joilla oli nälkä ja he halusivat pitää ruokatauon. Kuitenkin tässä evankeliumikohdassa on juuri ennen sen alkua kertonut samarialaiselle naiselle olevansa Messias ja tuo nainen on lähtenyt kertomaan siitä kaupunkinsa asukkaille. Ihmiset kaupungista olivat lähteneet Jeesuksen luokse (Joh.4:30). Siksi nyt oli huono hetki pitää ruokatauko: Jeesuksen luokse oli tulossa paljon ihmisiä, joille hän halusi opettaa Jumalan valtakunnasta.
Syöminen on tärkeä juttu. Jumala on luonut meidät niin, että meille tulee nälkä ja meidän pitää syödä ja juoda. Sen lisäksi Jumala haluaa meidän nauttivan siitä: Raamatussa on monta kohtaa, jossa neuvotaan nauttimaan hyvästä ruuasta ja jakamaan sitä muiden kanssa. Yhdessä syöminen oli todella tärkeää Jeesuksellekin, joka usein söi opetuslastensa kanssa. Elämässä kuitenkin tulee sellaisia aikoja, jolloin meidän pitää laittaa omat tarpeemme toiselle sijalle, unohtaa ne hetkeksi ja tehdä jotain tärkeämpää.
Opetuslapset eivät olleet kuolemassa nälkään ja he varmasti saivat syödä, kun Jeesus oli opettanut ihmisille. Tässä kohdassa Jeesus halusi opettaa opetuslapsilleen, että Jumalan tahdon täyttäminen on meille paljon tärkeämpää, kuin omat hetkelliset tarpeemme. Me voimme hetkeksi joustaa ruoka-ajoista, peliajoista, harrastuksista tai muusta meille tärkeästä asiasta, jos voimme auttaa toista ihmistä tai tehdä jotain mitä Jumala haluaisi meidän tekevän. Jos syömisestä, harrastuksista tai vaikka pelaamisesta tulee meille niin tärkeää, ettemme voi siitä yhtään joustaa tai teemme Jumalan tahtoa vastaan tiuskimalla meille rakkaille ihmisille tai käyttäytymällä huonosti. Silloin siitä asiasta on tullut meille liian tärkeä, mikä erottaa meitä muista ihmisistä ja Jumalasta.
Päiväkysymys: Onko sinulla jokin asia elämässäsi joka erottaa sinua muista ihmisistä tai Jumalasta? Voisitko vaihtaa sen vaikka ulkoiluun kavereiden kanssa tai lautapeleihin perheen kanssa?
Rukous:
Rakas Taivaallinen Isä,
kiitos että olet luonut niin paljon hyviä asioita maailmaan, joista me saamme nauttia. Kiitos ruuasta, eläimistä, kavereista, luonnosta ja kaikesta muustakin. Auta että meillä pysyisi asiat tärkeysjärjestyksessä ja että näistä hyvistäkään asioista ei tulisi meille tärkeämpi kuin Sinä. Aamen.
Toimintaidea:
Laupias samarialainen bussipysäkillä -leikki
Tehdään piiri, jossa kaikki näkevät toisensa. Leikin vetäjä aloittaa kertomalla pienen selostuksen. ”Kaikkihan
tietävät kuinka laupias samarialainen rakasti ryöstettyä miestä, kun näki millaisissa ongelmissa mies oli. Nyt leikitään laupiasta samarialaista: kun sinulla tulee katsekontakti toisen leikkijän kanssa, teidän pitää tervehtiä iloisesti, halata keskellä ja mennä majataloon odottamaan muita (eli piirin ulkopuolelle).
Kun leikinvetäjä käskee, kaikki suuntaavat katseensa maahan ja valitsevat jonkun toisen ihmisen jalat joita
tuijottavat. Pian leikin vetäjä laskee kolmeen ja kolmannella leikkijät nostavat katseensa valitsemistaan jaloista
niiden omistajan silmiin. Mikäli syntyy katsekontakti niin nämä leikkijät tervehtivät toisiaan iloisesti ja halaavat. Sen jälkeen he siirtyvät piirin ulkopuolelle.
Tätä toistetaan niin kauan kunnes jäljellä on enää yksi (tai kaksi leikkijää tässä
tapauksessa voidaan ottaa kivi paperi sakset tyylinen ratkaisu.
Laulut:
Virsi: 525: Suurempi kuin sydämeni
Viisikielinen: 357. Et voi tehdä taloasi hiekalle
kirjoittaja: Toni Kokkonen
kuva: Teemu Junkkaala / Kirkon kuvapankki. https://kuvapankki.evl.fi/…/viewmode=preview…/qsr=leip%C3%A4